Kohtaamisten sote-uudistus

Viime viikko oli täynnä tärkeää: sote-lakien vahvistus, tasa-arvoon keskittyvä Generation Equality Forum Pariisissa sekä Pride. Uudistuvissa sote-palveluissa meidän tuleekin muistaa kaikkien jakamaton ja yhtäläinen ihmisarvo sekä oikeus tasa-arvoiseen kohteluun jokaisessa kohtaamisessa. Tässä on sote-palveluiden jatkuvan itsereflektion paikka.

Tärkeiden suurten asioiden keskellä sain itse omassa työssäni keskustella järjestöammattilaisen kanssa viime viikolla siitä, miten järjestöt tukevat ihmisiä heidän vaikeissakin elämäntilanteissaan. Rokotusta ottaessani koin terveydenhuollon ammattilaisen aidon empatian. Sote-ammattilaisen kanssa pohdimme kommunikaation eri ulottuvuuksia myös meidän sote-kentän eri professioita ja erilaisia toimijoita edustavien ammattilaisten välillä. Järjestökollega muistutti minua positiivisen viestinnän tärkeydestä kaikessa tekemisessäni.Nämä kohtaamiset vaikuttivat työhöni ja aloinpohtimaan sote-uudistuksen merkitystä kohtaamisen näkökulmasta. Mistä sote- ja hyte-palveluissa lopulta on kyse? Milloin riittää ”pelkkä” suorite, milloin tarvitaan jotain muuta?

Kuuntelemmeko kuulematta?

”Äiti, nyt sä et kyllä kuuntele!” Lapset ovat herkkiä huomaaman läsnäolomme. Lapsesta tuntuu pahalta, kun itselle tärkeä aikuinen ei ole aktiivisesti läsnä kohtaamisessa. Kohtaamista kaipaava aikuinen tuntee samanlaista voimattomuutta, kun hänen asiaansa ei kuulla esimerkiksi sote-palveluissa.

Jotta voin kohdata toisen pitää minun ensin kohdata itseni. Toisaalta, toinen ihminen on peili, jota kautta kohtaan itseni. Tiedänomasta kokemuksesta sosiaalityössä kuinka kipeistäkin asioista puhuminen onnistuu parhaiten aidon kohtaamisen kautta. Tiedän myös kuinka haastavaa on ammattilaisena kohdata läsnä olevasti jokainen vaikeassa elämäntilanteessa oleva asiakas. Sote -ammattilaisten työhyvinvoinnista onkin pidettävä huoli myös nyt muutoksen keskellä. Tämä on toimivan asiakastyön perusedellytys.

Kohtaamisen kuilun ylittäminen uudistuvissa sote -palveluissa

Asiakkailta kysyttäessä aito kohtaaminen on usein se tekijä, jolla sanotaan olevan merkitystä. Kokemus siitä, ettei tullut ymmärretyksi taas on asia, joka jää vaivaamaan. Onko tämä unohtumassa puhuttaessa sote-uudistuksen rakenteista ja resursseista, luotaessa sopimuksia, erilaisia kaavioita, tilastoja? Keskitymmekö oikeisiin asioihin? Luommeko tilaa ja mahdollisuuksia vaikuttavalle inhimilliselle kanssakäymiselle?

Näen hyvinvointialueilla tulevaisuudessa suuria mahdollisuuksia kohdata asiakkaat ja potilaat heidän tarpeitaan vastaavalla tavalla. Rakenteiden ja resurssien avulla mahdollistamme asiakkaiden ja potilaiden kohtaamisen. Olemassa olevien palveluiden kartoittaminen, asiakkaan kokonaistilanteen ymmärtäminen ja toimiva palveluohjaus ovat tärkeitä. Pelkän ymmärtämisen pohjalta moni asiakaskokemus jää kuitenkin vaillinaiseksi, inhimillinen aito kohtaaminen on tarpeen monessa tilanteessa.

Järjestötoimijoilla on ammattitaitoa ja kokemusta erilaisten ihmisryhmien kohtaamisesta mitä erilaisimmissa tilanteissa. Yhteistyön vahvistaminen entisestään eri toimijoiden välillä avaakin tulevaisuuden sotelle uudenlaisia mahdollisuuksia – sekä laajentaa kaikkien näkökulmaa.

Olen onnellisessa asemassa voidessani järjestöasiantuntijana Järjestöjen sote-muutostuessa työskennellä osallistavamman sote-uudistuksen puolesta. Viime viikolla opin kuitenkin sen, että tärkeän rakenteellisen ja hallinnollisen sote-suunnittelun keskellä tulee pitää kirkkaana mielessä pyrkimys kaikkien ihmisten aitoon ja tasa-arvoiseen kohtaamiseen joka tilanteessa. Haastankin tähän mukaan kaikki sote-uudistuksen tekijät!

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja alueellisten verkostojärjestökumppaneiden muodostama Järjestöjen sote-muutostuki työskentelee sen puolesta, että sosiaali- ja terveysjärjestöt vakiinnuttavat paikkansa ihmisten osallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin turvaajina sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa.